Hepo

Hepo

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Viileät illat

Ihanaa, syksy on vihdoin täällä! Vaikka kesä on ollut kolea ja sateinen, vuodenaika on vaihtunut vasta nyt. Sen haistaa ilmassa.

Sain kaveriltani inspiraation tehdä pienen inventaarion. Tavaraa lähti roskiin ja kirpparisäkkeihin isolla kädellä. Yhteensä varmaan 20 ruokakassillista! Tällaiset kodin tyhjentämisretriitit saavat minut aina kovin stressaantuneeksi. Ei siksi, että tavarasta pitää luopua vaan siksi, että huomaan kuinka paljon sitä on kertnyt. Kun homma on ohi, on taas jotenkin helpompi olla.



Olen alkanut kasvattaa hiusväriäni pois!





tiistai 2. kesäkuuta 2015

Mukikakku

Näin internetsin ihmeellisessä maailmassa ihanan videon, jossa tehtiin muutama erilainen mukikakku. Päätin kokeilla tehdä sellaisen myös itse.

Ensimmäisellä yrityksellä kartoitin lähinnä, kuinka mukikakkua ei kannata tehdä. Tällöin mukissa oli liikaa taikinaa ja kakku paisui yli mukin reunojen kypsyessään mikrossa. Toinen virhe oli laittaa mukin päälle kupu "paiston" ajaksi. Sitä kakkua oli sitten vähän pitkin mikroa. Toisella yrittämällä jätin kuvun pois ja puolitin ohjeessa määrätyt annostelut. Kakun olisi kruunannut muutama pakastemustikka, mutta ne olivat vahingossa loppuneet. Oli, miten oli - tässä lopputulos!




Ja että oliko hyvää! Suklaavaahtomuovia.
Linkki mukikakun ohjeeseen löytyy tästä !

perjantai 22. toukokuuta 2015

Värihaaste: viisi väriä

Tämä haaste tuntui kiinnostavan lisäksi vähän vaikealta, koska suosin sisustuksessa niin paljon harmaan ja ruskea eri sävyjä. Tässä hetken etsintöjen tulokset:






maanantai 2. maaliskuuta 2015

Pätkiskakku

Viikonlopun ajan ehdin luulla, etten saakaan sitä työpaikkaa, josta aloin jo kovasti innostua. Tänään sain puhelun rekrytoijalta, jonka luulin vain pahoittelevan omasta puolestaan ja mahdollisesti kysymään minua johonkin toiseen hakuun. "Valitettavasti asia on nyt niin, että.. sulla alkaisi huomenna työt!", hän sanoi. Voi hyvä jestas, kuinka onnelliseksi siitä puhelusta tulin!

Tässä blogitekstissä haluan kertoa, kuinka tehdään (sen suuremmin vähättelemättä) maailman paras kakku. Hyvät naiset ja herrat - Pätkiskakku.

Tämä suklaaholistin unelma on helppo tehdä, mutta suklaan sulattamisessa kannattaa olla varovainen. Jos suklaata sulattaa liian kauan, siitä tulee helposti rakeista tai vielä pahempaa, säikeistä. Vähän niin kuin lihaskudos. Kannattaa siis tehdä niin, että otat sulatusastian pois kattilan päältä, kun noin puolet suklaasta on sulanut. Massa on siinä vaiheessa jo niin lämmin, että se sulaa omasta lämmöstäänkin.



Pätkiskakku

Pohja:

5dl          vehnäjauhoja
3dl          sokeria
3rkl         kaakaojauhoa
2tl           vaniljasokeria
2tl           leivinjauhetta
150g      sulatettua voita
2dl          maustamatonta jogurttia
4             pätkispatukkaa
3             munaa

Kuorrutus:

100g       voita
170g       suklaata
(100g      valkosuklaata)

Kuivat aineet sekoitetaan keskenään. Pätkikset sulatetaan voisulaan. Loput aineet sekoitetaan joukkoon. 175'c 45min. Kuorrutuksen voi ja suklaa sulatetaan ja kaadetaan jäähtyneen kakun päälle.

Kakkumuotin voiteluun en löytänyt korppujauhoja, mutta mannasuurimot ajoivat saman asian. Vehnäjauhot ovat huono valinta tähän vaiheeseen.
 





Itse kuulun siihen ihmisryhmään, joka syö täytekeksien täytteen sekä kakun suklaakuorrutuksen paksuimman kohdan aina viimeiseksi.

lauantai 28. helmikuuta 2015

Vähän lisää tyynyjä

Tyynynpäällisiä on vaan niin helppo tehdä itse. Vähempikin määrä kangasta voi riittää ja soveltamismahdollisuuksia löytyy. Pieni tasku tai eri kankailla leikkiminen on aika kiva lisä koristetyynyyn. Tässä viimeisimmät väkertelyni.

En tykkää kirkkaasta oranssista. Jonkinlaisen mielenhäiriön vallassa ostin kuitenkin oranssit tyynynpäälliset, kun muutimme nykyiseen asuntoomme.

Tästä se ajatus sitten lähti!

Ja tähän päädyttiin. Keskimmäiseen tyynyyn olen todella tyytyväinen, koska venyvää pitsinauhaa oli todella vaikea saada nätisti kiinni.

Peilin yläpuolelle voisi ehkä joskus hankkia ison sisustustarran.

maanantai 23. helmikuuta 2015

Lasimaailma

Näitä Saara Hopean Nyppylä-kulhoja minulla on kaksi. Vaikka molemmat ovat kirkasta lasia, ne ovat ihan eri sävyiset.

Olohuoneen eurolavapöydän tein viime vuonna. Entisen keittiönpöydän lasitaso sopi siihen täydellisesti.

Koristekiviä olen kerännyt matkoilta.


Harmaa lasi päätyi Malm-lipaston päälle antamaan kontrastia.

Jossain vaiheessa keräsin vanhoja lasipulloja aivan hullun lailla.



Halusin makuuhuoneeseen ison kellon, jotta ajan näkisi hyvin jo heti herättyä. On muuten todella vaikeaa löytää isoa kelloa, jossa ei lue New York, London tai Paris.


Olohuoneen lamppu tuo sisustukseen vähän glamouria. :)

torstai 19. helmikuuta 2015

Kätevä emäntä

Kävin alkuviikosta äidin luona. Sisustimme vanhaa huonettani ja siivosimme vähän. Imuroinnin jälkeen äiti sanoi, että nyt tuoksuu vanilja. Sanoin, että se johtuu varmaan teestä, jonka juuri haudutin, mutta äiti kertoi sen tulevan imurista. Imurista? Niin, imurista. 

Äiti kertoi saaneensa vinkin, että kotiin saa kivasti vaniljan tuoksun, kun imuripussin pohjalle kaataa ruokalusikallisen vanilliinisokeria. Tai miksei vaikka kardemummaa, ehdotin. Päätin kokeilla konstia myös omassa kodissani, koska olin juuri vaihtanut pölypussin. Laitoin varovasti vajaan ruokalusikallisen, koska luulin pienehkön asuntoni täyttyvän ätläkästä vaniljasta. Olisin kuitenkin voinut laittaa enemmän. Kannattaa kokeilla!


maanantai 16. helmikuuta 2015

Jääpäivä

Olipa kerran päivä, jolloin Suomessa oli pakkasta. Kevätaurinko nousi yhdessä aamuvuorolaisten kanssa, taivas oli kirkas ja korkeammalla kuin muina päivinä.


Aamuni alkoi lyhyellä käynnillä Helsinkiin. Paluumatkalla sain koko junavaunun itselleni. Se on aina mukavaa.






Hankikanto! Tuntuu hauskalta seisoa täydellä painollaan paksun hangen päällä, kun lumen pinta ei upota yhtään. How very Legolas of me. Tällaisissa tilanteissa mietin, kuinkahan monta senttiä on kengänpohjieni ja nurmikon välillä.





Tässä kävi hauska juttu. Palattuani järveltä halusin tulla ottamaan tästä pensaasta lisää kuvia, mutta aurinko oli ehtinyt sulattaa jäähileen. Kesä tulee!







Vaikka olen suomalainen ja asunut Suomessa koko ikäni, en lakkaa ihmettelemästä sitä, että talvisin järven päällä voi seistä hukkumatta.